No niin nyt kun oon kipeenä ni on paremmin taas aikaa päivitellä. Ensinnäkin alkuun, kaks viime viikonloppua on mennyt mun reissatessa opiskelijakuntajutuissa, joten Robi on ollut valitettavan pitkään poissa agitreeneistä ja huomennakaan ei päästä kun mä jotain tässä sairastelen nyt. Kotona on kuitenkin Robin kanssa treenattu paljon nenäkosketusta ja alkaa tasamaalla hyvin tajuamaan sen, vielä jonkin verran kertausta ja alan siirteleen sitä eri paikkoihin mm. niin et takajalat patjalla etujalat maassa. Tää on Robin mielestä tosi superkiva leikki kun se nyt on muutenkin luonteeltaan semmonen nenunsa joka paikkaan tunkija ja tökkii mielellään kaikkea nenällä.

Ja jee vihdoinkin on menty jo useampi viikko niin et Kio on täysin täysin puhdas koko ajan. Lenkkejä on päästy pidentään kivasti ja lenkkeily noiden kanssa alkaa olla taas sitä omaa nautinnollista itseään, kun ei Kiolla oo koko ajan tarvetta purkaa itteään pyristelemällä joka suuntaan. Viime viikolla Kiolla oli ripulia kun oli fyssariaika ni peruttiin ja tällä viikolla aikataulut mahottomia ni ens viikolla mennään sitten jos saadaan aika. Kun torstai ja perjantai vietellään koirien kanssa Vierumäellä nauttien ulkoilureiteistä ja jännästä, Opiskelijoidenliikuntaliiton liittokokouksessa päätöksiä tehden.

Lenkeillä kuljetaan välillä sen verran reipasta vauhtia et Kio ravaa rauhallisesti ja on pysynyt siinäkin puhtaana, mikä oli Helin ehdoton edellytys et voin ravauttaa sitä. Ihan lyhyitä pätkiä tietty. Paljon ollaan jumppailtu myös painonsiirtoja, lapojen lihasten aktivointia, alamäessä poikittain kävelyä ja volttien tekoa. Ja jippii alkaa näyttää hyvältä.

Toissa päivänä nähtiin pari bortsua tässä Viikissä ja mietin et onko toi mun pallero tosi kitukasvunen vai mitä, kun ne toiset näytti niin hurjan isoilta ja turkikkailta. Kio on kyllä tietty yhä hyvin lihakseton, mut tästä se lähtee pikkuhiljaa. Toivotaan kovasti et tulis semmonen pieni hanki et päästäis sinne tarpomaan rauhallisesti ja lihaksia kehittään.

Tokoiltu ollaan lähinnä ruokintojen yhteydessä. Mutta pikkuhiljaa voidaan varmaan alkaa lyhyitä treenejä jo tekeen. Robille oon alkanut opettaan seuraamisen täykkäriä niin et käännyn ite vasemmalle ja se pysyy koko ajan paikassaan, jotenkin tuntuis sopivan sille paremmin.

Seuraavalla kerralla kun mennään fyssariin ni täytyy ihan mielenkiinnosta käydä puntarilla kattoon mitä Kio oikeesti painaa. Tosi upean näköinen siitä on kyllä kasvanut, vielä kun ne lihakset sais..