Iltapäivällä käytiin ensin heittelemässä palloa Kiolle jotta ontuis ku mennään lekuriin ja ontuhan se, oikein selkeesti sitä vasempaa missä se selkeämpi osteokondroosi muutos on. Ensin oltiin fyssarin kanssa ja juoksutin ja kävelytin Kioa semmosen 5-6 metrii pitkällä matolla missä oli anturit jotka mittas sitä painoa kullekkin askeleelle ynnä muuta hienoa. Ai ja ennen testin alkua herrasta otettiin kuva potilasprofiiliin. Kieli ulkona Hippasen oli vaikeuksia tuon juoksutuksen kanssa kun Kio alko kuumua oikein kivasti kun tajus et saa juoksennella siinä uudelleen ja uudelleen. Ortopedi tuli sit siihen ku katottiin tietokoneelta niitä pätkiä. Huomas kun Kio alko heilua ja takapuoli tutista kun näki ortopedin, tykkää siitä kauheesti. Nauru No ortopedi katto ravia ja käyntiä ja sano et juu ontuuhan se oikein kunnolla, mutta eihän tuo analysointi mitään muuttanut kuin sen et selkee ontumisen syy on se osteokondroosi siinä jalassa. Ortopedi oli jo varannut meille leikkausajan kun sano et ne menee niin nopeesti et arveli et me halutaan tulla pian, ja sanokin et hyvähän se ois pian leikata. Kysyi tosin multa et no leikataanko, johon mä et ei kai muutakaan voi, ni siihen sitten juu no ei niin arvelikin. Eli vasen olka leikataan tähystyksessä 26.8.  Oikeaa ei leikata koska on niin siisti ja ei aristele sitä yhtään eikä tällöin mitään hyvää syytä sen tähystämiselle. Voi olla että siitä oikeasta otetaan vielä kontrollikuvat leikkauspäivänä jos mä haluan tai sitten jos silloin aamulla tutkittaessa aristaa sitä. Nyt sitten ootellaan rauhassa tuota leikkauspäivää ja kuntoutus-ja hoito-ohjeet saadaan sitten kun haen Kion leikkauspäivän iltana kotiin.

Tänään oltiin ekaa kertaa Robin kans agilityn ohjatuissa toisessa jatkoryhmässä. Ryhmä on aika paljon Robin tasoa edellä mut ihan hyvin pärjättiin mukana. Ohjelmassa oli pakkovalssin, jaakotuksen ja irtoamisen harjoittelua.

Tehtiin ekana pakkovalssia minkä Robi tajus tosi hienosti heti kun mä osasin ohjata oikein, mulla ongelmana olikin se että aloin valssaa ihan liian aikasin, mutta opin siinä sitten tekemällä. Robilla oli intoo tosi paljon ja oli ihana huomata miten hyvin se tuollakin kuunteli vaik oli taas uusia koiria treenikavereina. Robissa on alkanut kyllä näkyy nyt tuo et on saanu lisää ikää ja todella haluaa tehdä mun kans eikä huidella jossain muiden perässä.

Jaakotuksessa mun kääntyminen oli Robille alkuun liian suuri ohjaus. Useammalla toistolla tajus et jatkaa vielä esteen yli vaik mun rintamasuunta oli sitä kohti. Irtoominen tuohon radan päätteeksi oli mahtavaa kun kuppi oli vimeisten hyppyjen päässä. Irtoo tosi hyvin kun on jotain mihin irrota.

Agilitytreenien jälkeen käytiin vielä pentutapaamisessa Leppävaarassa. Kiolla oli kauheen ikävää kun ontu ja muutenkaan ei ois saanu tehä mitään ja toiset leikki kauheesti. Annoin Kiolle kipulääkettä nyt tänään ja vieläkin ontuu aika voimakkaasti, mut eiköhän se siitä taas yön yli ollessaan rauhoitu.

Innolla odotetaan lauantain tokokoetta ja sitten mahdollisesti Sonjan innoittamana käydään vielä pyörähtämässä Kirkkonummella KKK:n tapahtumassa katteleen kisoja ja muuta.