Viime aikoina ollaan keskitytty Robin kanssa hiomaan vielä pikkujutut koetta varten. Ollaan treenattu seuraamisen käännöksiä sekä jääviä. Tuntuu et alkais olla valmista ykköstulosta varten, mut tänään iski taas aamulla kauhee koepaniikki. Täytyy vaan koittaa sitten rentoutua koetilanteessa, ja olla itse tarkkana Robin vireen suhteen.

Kion kanssa on kotona treenailtu eteen tulemista ja se alkaa jo sujua kivasti ilman käsiapua. Vähän erotteluvaikeuksia sil on kun niin innokkaasti on tekemässä et sivulle tulo ja eteenistuminen tahtoo välillä mennä sekasin. Mutta noita vahvistellaan viel. Se on niin mahtavan innokas kyllä kaikkeen tekemiseen. Ja lenkkeily on nyt sujunut remmissä, tosin mua nyppii ihan varmasti yhtä paljon kun Kioakin se et se ei saa olla vapaana lainkaan. Nyt kun oon oikeen silmäkovana katsellut sen liikkeitä ni kyllä välillä on vähän epäpuhdas ja nimenomaan nyt siitä vasemmasta tassusta.

Viikonloppuna kävin ilman koiria tsemppaamassa Tiaa ja Keikoa ekassa näyttelydebyytissä Tuomarinkartanossa pentunäyttelyssä. Hienosti Tia esitti ja Keiko suoriutui mallikkaasti ensiesiintymisestään. Tuloksena PEK2. Onnea Tia & Keikoli!

Kiolle on nyt muistuteltu sitä yksin olemista enempi taas kun aika paljon mul on ollu molemmat koirat mukana. Joten ihan tulevaa aatellen Kio on jäänyt välillä kotiin kun oon menny Robin kans lenkille tai treenaan. Hienostihan tuo pikkumies täällä on ollu, ja eihän sillä oo alun alkujaankaan ollut mitään ongelmia tuossa asiassa.

Peukutetaan nyt et Kion terveyden suhteen kaikki menee hyvin ja saadaan pikkumies leikkaukseen ja kuntoutumaan. Ja toivottavasti Robille ei tulis mitään yllättävää sinä aikana kun sen jalkojen leikkausta suunnittelin sit loppuvuodelle.