Perjantaina osui aikataulut kivasti yksiin ja päästiin katsomaan Emmin ja Shantin sekä koirien Saran ja Danten viestitreenejä. Ennen sitä käytiin kuitenkin tokoilemassa Tapiolassa. Robi teki paikallamakuun ryhmässä ja koitan nyt työstää tuon piippamisen pois mitä esiintyy ainoastaan ryhmäpaikkamakuussa, joten seison pääosin vieressä ja muutaman kerran kävelin pois mutta palasin heti palkkaamaan. Aika hienosti oli. Robia kyllä vähän kummastutti mun lähelläolo ja siitä sitten aiheutui vähän toisenlaista levottomuutta kuten haistelua ja asennon vaihtoa enempi.
No Kio pyörähti kentällä muutaman perusasentotreenin ja taisteluleikin verran.
Robi sai sitten tulla tekemään seuraamisen käännöksiä, lainasin Tiialta naksua ku oma unohtu kotiin ja naksuttelin käännöksistä ja sai namipalkkaa kädestä siten että käännös oli tiivis eli pientä käsiapua käytössä. Kivasti meni ja oli oikein into päällä. Kuitenkin pidempää seurausta kuppipalkalla tehdessä uudet treenikaverit oli kovin kiinnostavia ja aika ajoin herpaantui pahastikin huomio. Heti kun sain hyvän pätkän ja palkkasin päätin viedä kiinni, kattelkoon siellä sitten.
Otin Kiolle väliin edessä istumisen vahvistamista ja leikkiä. Ja sen jälkeen Robi sai tulla tekemään sen pidemmän seuruupätkän joka oli jo paljon parempi, mutta muutaman kerran jouduin kyllä antaa ekstrakäskyä jotta pysyi tarkkana. Jäävät oli aika hyvät, maahanmeno nyt loistava ja vire hyvä ja senpä takia varmaan jäi suoraan maahan eikä mennyt lonkalle. Täytyy siis kiinnittää tuohon vireeseen enempi huomiota. Seisomisessa otti ekalla muutaman askeleen mut ihan ok, kun palasin ni ilmeisesti mun painostuksesta istui, joten homma loppu sit siihen ja uusiks. Sitten tulikin loistava suoritus kun nostin virettä oikein kunnolla sanoin ja elein. Hienoa! Kyllä se vielä saadaan toimimaan palkattomanakin, kun nyt jo noin hyvin onnistunut sen vireen nostatus ja kun oikeat niksit sille löytynyt.
No sitten lähdettiin Porkkalaan metikköön viestitreenejä katsomaan. Oli kyllä tosi opettavainen kokemus ja aukes moni juttu huomattavasti paremmin. Suurkiitokset Emmille ja Shantille neuvoista ja siitä että Tian kanssa päästiin maastoon katsomaan treenejä. Ja onnea Parivaljakolle ja Saralle SM:eihin! 
Tein sitten mun koirille vielä pienet jäljet metsään. Aiemmin ei oo metsäjälkeä tehtykään. Molemmat otti vähän kierroksia kun näki autosta mitä mä lähdin metsään hommaileen. Jotenkin aina tuntuu niitä jälkiä tehdessä että pitkä tulee mutta hitot, sitten kun sen ajaa ni ihan pikkasia pätkiä me vielä tehdään minuutissa kahdessa on ajettu.
Kio ensin jäljellä, metsä oli sille selkeesti hiukan vaikeampi ja tarkasteli suuntaa pariin otteeseen, mut löys jäljen sitten ihan oikein josta kehut.
Robin jälki kulki välillä pikkasen kalliolla jossa suurimmaks osaks sammalta. Robin lähetin nyt hakemaan jälkeä ja hyvin löys, ajoi reippaasti ja niin innoissaan ettei tainnu kahta namia enempää jäljeltä malttaa syödä kun vaan jäljesti onnessaan, ja ihan oikein ajoi, myös kulman. Nyt seuraavaks pitäis opettaa Robille kotona esineiden ilmaisua ja jättää nameja runsaammin pois kun ei niitä näemmä kuitenkaan jäljeltä syö.
Tänään olikin sitten Kion pentuesisarusten tapaaminen Kirkkonummen hallin kentällä. Mukana oli kaikki pennut sekä Piina ja Retu. Oli aivan mahtava päivä. Käytiin alkuun lenkillä ja juotiin kahvit ja juteltiin kuulumisia. Oli hauska kuulla millaisia luonne-eroja pennuille on kehittynyt. Jotenkin pennut oli kaikki ihan samanoloisia ja kuitenkin sitten ihan erinäköisiä. Yllätyin ehkä eniten siitä että Kio oli ainakin tällä erää tosi äänetön kaveri. Ihanaa!
Ohjelmassa oli pennuille sopivia agilityyn liittyviä treenejä ensin tehtiin vähän ohjaustekniikkaa siivekkeiden kanssa, kaikki pennut oli kyllä mahtavia. Millä innolla ne on aina tekemässä. Keskusteltiin eri kontaktien opetustavoista. Ja nähtiin Piinan upeat kontaktit! Sitten saatiin vinkkejä mitä kaikkea pennun kanssa voi agilityyn liittyen treeneta ihan ilman minkäänlaisia agilityesteitä. Hyviä vinkkejä tuli syvien lihasten harjoittamiseksi ja mutenkin hauskoja treenejä ohjaustekniikkaan liittyen. Sitten käytiin läpi koirien esittämistä näyttelyissä. Miten saada minkäkin koiran esiintymään edukseen korostaen koiran hyviä asioita ja vähän piilottaen niitä ei niin parhaita puolia. 
Tosi hyviä vinkkejä sain tähän ja Kiohan esiintyi ihan huomattavasti paremmin kuin mätsärissä. Tää oli just mitä mä tarvitsinkin. Kiohan kyllä osas jo aika hyvin mut mä en tiennyt miten mä saan siitä parhaat esille. Juoksukin onnistui jo aika hyvin.
Lopuksi nähtiin vielä paljon hauskoja ja eri lajeja aatellen tukevia temppuja. Meille molempien koirien ohjelmaan tulee kyllä jossain vaiheessa peruuttamisen harjoitteleminen sekä siitä varmaan sitten jotain variaatioita jotta opetellaan käyttämään sitä peräpäätäkin.
Oli tosi mahtava päivä ja en malta odottaa seuraavaa tapaamista.
Kommentit