Kion kanssa on kahdesti tässä välissä käyty fyssarilla. Toissa viikolla ei oikein onnistunut mikään kun oltiin aamulla oltu eläinlääkärillä näyttämässä Kion kuonoa kun siitä on karvat yhä poissa ja iho paksuuntunut. Siitä sitten otettiin näyte veitsellä rapsuttamalla, mistä Kio ei todellakaan ollut mielissään, rimpuili niin paljon kun ehti ja eläinlääkäri sohas veitsellä omaankin sormeensa. Syytä tuohon ihomuutokseen ei kyllä löytynyt näytteestä ja saatiin vaan kortisonivoidetta. Arvatkaapa kauanko kestää voide kuonossa ennen kuin kieli käy? Ei tosiaan kauaa..

No niimpä fyssari käynnillä Kio oli tosi ennakoiva ja hoitokielteinen. Oli myös aika töpöttelevää kävelyä vesijuoksumatolla joten ei pidetty sitä kauaa kun ei yhtään rentoutunut. Tän käynnin jälkeen maanantina oltiin kävelyllä niin Kio alkoi oikein näkyvästi keventämään leikattua jalkaa. Seurailin tilannetta mut eipä tuota ilmennyt enää uudestaan. Viime viikolla sujuikin sitten taas tosi kivasti fyssari. Oli vesijuoksumatto ja hieronta sekä saatiin kotiin semmoinen ilmatyyny millä nyt tehtään päivittäin painonsiirtoharjoituksia kotona ja kivaa on kun saatiin jotain uutta ohjelmaan. Tällä viikolla mennään sitten taas torstaina fyssariin.

Robin kanssa oltiin toissa viikolla agilityssa. Robista on kuoriutunutkin ryhmän pahin rallaaja. Ei yhtään hyvä juttu. Pysyy käsissä sen kolme-viis estettä ja sen jälkeen tulee joku jakomielitauti ja lähtee rallaan ympäri kenttää. Ei yksinkertaisesti sillä riitä keskittyminen yhtään pidemmälle, plus kun kyse on vauhtilajista. No täytyy hallintaa tehdä sen kanssa tuolla agikentällä paljon ni eiköhän se siitä. Ja riittävän lyhyitä pätkiä.